Millaisilla sä kävelet tänä kesänä?

Kesäksi on aina kiva saada jotain uutta. Mun mielestä kevät ja kesä on aina muutenkin jokseenkin uudistumisen aikaa. Ajatukset ainakin saa paljon uusia suuntia ja sitä myöten tietty koko elämä voi saada uuden suuntauksen.

Mulle kengät on tosi tärkeitä. Yleisesti ottaen pidän todella paljon todella korkeista koroista, mutta niillä voi olla toki hieman hankala olla, jos niillä on oltava koko päivä ja seistävä/käveltävä todella paljon. On myös hieman liian riskialtista lähteä kävelemään avojaloin kaupungissa, ei voi tietää mitä jalkapohjiinsa saa.

Lenkkareita tai tennareitakaan ei voi kaikkiin asuihin yhdistää, mikäli hameista tai mekoista pidät...

Siksi mun kesän must have- juttuihin kuuluu ehdottomasti kauniit sandaalit. Helppo kävellä, näyttää hyvältä, voi käyttää niin huosujen, hameiden, kuin mekkojenkin kanssa. 

Itse valitsin tänä kesänä hyvinkin värittömät sandaalit tätä varten, jotta ne olisi helppo yhdistää asuun kuin asuun. 

Ja elämässähän täytyy olla aina luxusta, siksi siis isot koristeet, jolloin värejä ei edes kaivata.

Näillä mä vedän tän kesän pidemmät matkat!

Bilettäminen & krapula

Mun viikonloput.. No, ne sujuu hieman vaihtelevasti. Useimmin kyllä tulee kavereiden kanssa lähdettyä ulos. Syömään ja juhlimaan. Juhlia voi ilman varsinaista syytäkin. Syy voi olla vaikka elämä, joka on aina niin ihmeellistä. 

Mä teen viikolla usein kovasti duunia, joten tottakai täytyy pitää myös hauskaa. Viikonloput kun olen nykyään useimmiten jättänyt ihan vaan vapaa-ajakseni, jotta ehtisin myös huoltaa tätä yksityiselämäni puolta ja viettää aikaa ihmisten kanssa, joiden kanssa sitä haluan viettää. 

Mutta mites sinulla ne juhlien jälkeiset päivä? Onko huono olo?

Mulla on ainakin melko jäätävä olo. Silloin aina tulee luvattua, et ens viikonloppu sit vaan urheillaan, mutta mites siinä sit kumminkin käy... 

Noh, on sitä joskus vaan oikeasti urheiltukin ja voihan sitä ystävien kanssa viettää aikaa myös ilman alkoholia, mutta nyt kun kesäkin on aluillaan ja varsinkin kun viime viikonloppuna oli myös jääkiekon MM kisat, niin pakkohan sitä oli jännitykseen hieman alkoholia ottaa ja olihan siinä myös aihetta isosti juhlaan. Joten ei varmaan tarvitse sanoa mikä oli lopputulos.

Onko sulla jotain tosi hyviä krapulan poisto vinkkejä? Tiedän kyllä että sillä se lähtee millä on tullutkin, mutta entä jos se vaihtoehto ei ole mahdollinen. Henkilökohtainen reseptini on hyvin yksinkertainen: pääsärkylääkettä ja lepoa. Mutta jos sulla on jotain huomattavasti nopeampaa ja toimivampaa, niin kerro ihmeessä, luulen että suurin osa lukijoista olisi hyvin kiitollisia vinkeistä :)

Päiväunet

Onko sinulla arjessasi aikaa päiväunille? Ymmärrän kyllä, että kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta esimerkiksi työn vuoksi. 

Mutta tuntuuko sinusta koskaan kesken päivän siltä, että olisi ihanaa painaa pää tyynyyn ja levähtää edes hetkeksi?

Mulle tulee tää fiilis tosi usein ja yleensä se tapahtuu aina lounaan jälkeen. En syö mitenkään raskasta ruokaa, mut kai se on vaan mun kropassa jokin ruokalevon paikka. On myös totta et mä herään joka aamu klo 6.00, sekä treenaan aamuisin, eli onhan siinä jo sitä ennen paljon tullut touhuttua.

Mulla onneksi useimpina päivinä oma aikataulu mahdollistaa tän. Ei tietty aina, mutta yleensä. Pienet power napit harvemmin mun aikataulua mihinkään suuntaan heilauttaa, mut jos erehdyt nukahtamaan syvään uneen, etkä herääkkään 15-20 minuutin päästä, niin sitten minulle tulee ongelmia.

Sen jälkeen on todella vaikeaa saada taas päivän rytmistä kiinni, eikä oikein edes huvita. Power napit ja sen jälkeen kuppi kahvia, niin ajatus juoksee taas huomattavasti kirkkaampana. 

Aina en välttämättä edes nukahda. Mutta tekee hyvää kesken päivän hetkeksi levähtää ja tyhjentää mieli. Ainakin itse olen huomannut sen lisäävän tehokkuuttani työhommissa ja muissakin asioissa mitä illan aikana onkaan tulossa.

Millainen suhde sulla on päiväuniin? Onko sulla mahdollisuutta niihin tai tarvitsetko niitä edes? Miten sulle käy jos nukahdat syvään uneen ja heräätkin vasta parin tunnin kuluttua. Pystytkö jatkamaan päivän hommia normaalisti vai käykö sulle niin kuin mulle, eli ei jaksa eikä oikeastaan enää edes kiinnosta? Entäs ne kuuluisat power napit, onko ne sunkin elämän ja jaksamisen yksi elixiireistä? 

Välillä myös aikaa..

Vaikka yleisesti ottaen vietän hyvin kiireistä yrittäjän arkea ja välillä tuntuu ettei aikaa ole edes nukkua, niin välillä meillä on kuitenkin aikaa olla myös näin.

Mä oon tekemässä hieman muutoksia mun elämässä, etenkin työasioihin liittyen. Jätän pois töitä, joista en ole niin kiinnostunut oikeastaan koskaan ollutkaan ja jätän sitten enemmän aikaa niille töille joita kohtaan tunnen palavaa intohimoa.

Kyllä. Tunnen palavaa intohimoa työtäni kohtaan, tai ainakin osaan sitä ja jokaisen yrittäjän onkin tunnettava. Oli se ala sitten mikä vain. Tärkeintä on se että työstään nauttii oikeasti!

Parasta yrittäjänä onkin tietenkin se että saat oikeasti päättää mitä teet. Tottakai siihen liittyy myös velvollisuuksia, mutta jos jokin homma alkaa tosissaan ottaa päähän niin sen voi jättää kalenterista kokonaan pois. Ei oo pakko jos ei tahdo... 

Vapaus, johon liittyy myös vastuuta. Vastuu, johon liittyy paljon vapautta. Näin mä elän.

Lisää kesää..

Tänään olikin melkoinen ukkoskuuro täällä Jyväskylässä. Puhuin samaan aikaan turkulaisen ystäväni kanssa puhelimessa kun se alkoi. Sanoin hänelle kesken puhelun, että nyt tulikin ukkoskuuro tänne. Hän kysyi multa että pelkäänkö mä ukkosta, johon vastasin että en kai. Oikeesti, pelkäänhän mä! 

Menin jossain vaiheessa parvekkeelle ja huomasin että välähti melkoisen kirkkaasti ja pari sekuntia myöhemmin paukahti niin että kiljaisin puhelimeen ja aloin huutamaan "Joo pelkään mä oikeesti ukkosta, pelkään, pelkään, pelkään, tulkaa pelastamaan täältä". Kaverini mielestä tämä oli ilmeisesti hyvin huvittavaa. Nyt kun itse mietin niin ehkä se oli huvittavaa, mutta sillä hetkellä se ei tuntunut laisinkaan huvittavalta.

Noh, nyt se onneksi meni jo ohi. Ainakin tältä erää. Joten ehkä mäkin uskallan jo hieman rauhoittua.. Ja onhan mulla onneksi tämä karvainen ystäväni täällä tukena.

Normipäivä

Tää aamu alkoi hyvin normaaliin tapaan. Herätys 06.00, kuppi vahvaa kahvia, hetken aikaa netin selailua siinä samalla kun alkoi saada silmät kunnolla auki ja koiran kanssa läheiseen metsään pienelle kävelylle. 

Siellä metsässä se sitten sattuikin. Hyttyset. Yksi inhottavimmista asioista kesässä, käärmeiden lisäksi, mitä tiedän. Ei siinä paljoo leginssit auttaneet ja nyt on sit jalat täynnä kutisevia patteja. En edes tiedä miten paljoa ne pääsi koiraa pistämään, mut musta tuntuu et mut syötiin totaalisesti.

Päivän salitreenit, ehkä yksi päivän parhaimpia hetkiä. Oon ehdottomasti aamuihminen ja tykkään treenata aamuisin. Treenaan noin 5 päivänä viikossa ja siksi koska oikeasti tykkään siitä. Ok, on siitä toki myös muuta hyötyä, kroppa pysyy kunnossa, näyttää hyvältä, olo on parempi ja mun on ainakin helpompi pitää elämä muutenkin ruodussa silloin kun treenaan säännöllisesti. Mut siis en tee sitä sen takia et olis pakko jonkun syyn takia vaan siksi että oikeasti haluan sitä, eli silloinhan se on elämäntyyli, ei pakollinen paha. 

Sit taas kotiin, vähän ruokaa ja koiran kans kunnon lenkille.

Sit mä olenkin valmis aloittamaan työt. Tietokonehommia tänään. Aikas peruspäivä silloin kun kotona olen.

Tiistai siis, olo alkaa viimein olemaan normaali viikonlopun jälkeen. Odotan jo innolla viikonloppua. Lähinnä siksi että silloin telkkarista tulee Captain America: The Winter Soldier leffa. Mä rakastan näitä Marvelin leffoja, eli rauhallinen leffa viikonloppu siis tulossa. 

Saas nähdä mitä tällä viikolla vielä ehtii tapahtua ennen viikonloppuun pääsyä. Mun elämässä kun nää tilanteet saattaa heittää aivan toiseen suuntaan 2 sekunnissa. Mut en mä valita, sehän tästä mielenkiintoista tekee..

Päätin sit aloittaa blogin..

Blogi.. Ihan mun omasta elämästä.. Ei mun elämästä Cindyna, vaan ihan mun elämästä omana itsenäni eli Sininä. 

Ehkä tähän alkuun ois hyvä listata muutama fakta musta. Voi olla että näihin asioihin palataan vielä pidemmän kaavan mukaan, mutta että vähän pinta raapaisulta päästään siihen kuka mä olen.

1, Olen ollut yrittäjä 8 vuotta. Aikuisviihdealalla. Mulla on kansainvälinen ura ja oma tuotantoyhtiö. Rakastan mun duunia.

2, Mulla on koira. Koiraihmisellä tää asia tulee aina ensimmäisten joukossa. Mun koiran nimi on Rory ja rodultaan hän on dobermanni. Rory täyttää nyt Juhannuksena 5 vuotta. 

3, Mä matkustan paljon. En vapaa-aikanani, vaan työni vuoksi. Lomamatkoja harvoin teen ulkomaille, koska muuten oon niin paljon siellä pyörimässä. 

4, Mulla on mahtava perhe. Äiti, isä ja kaksi veljeä. He pitävät Rorysta huolta aina kun reissaan.

5, Mulla on maailman parhaat ystävät ja niitä on ympäri maailman. Melkeinpä mihin tahansa päättää mennä, siel on aina joku jonka tuntee.

6, Käyn kuntosalilla melkein joka päivä. Pitää mielen ja kehon kunnossa. Pyrin myös syömään terveellisesti, mut mun makea hammasta kolottaa suht usein..

7, Tykkään juhlia. En sylje tuoppiin, paitsi jos siel on kaljaa... Shampanja, skumppa, kuiva valkoviini maistuu kyllä. Tätä tulee harrastettua keskimäärin kerran viikossa. Tosin juuri sanoin kaverille, et nyt pitää keksiä jotain muuta tekemistä, koska mä en enää jaksa näitä krapulaolotiloja..

8, Miehet. No niitä on ollu.. vähän liikaakin, ehkä.. Oon tässä olevinani pysynyt sinkkuna pari vuotta, mut sit kun rehellisesti mietitään, niin en ole siinä onnistunut. Koko ajan mulla taitaa kumminkin joku mies olla.. Ei ehkä niin vakavassa mielessä, mut kumminkin. Tosin mulla on myös miespuolisia kavereita huomattavasti enemmän kuin naisia. 

9, Mun suunnitelma tulevaisuudelle. Nyt mä haluan tehdä töitä mun yritykselle pari seuraavaa vuotta ja sitten mä haluan perustaa perheen. Mä haluaisin 2-3 lasta ja toivoisin saavani ne yhdellä kerralla niin ei tarviis olla usein raskaana. Mä haluan rakastua mieheen, jonka kanssa tän perheen perustan. En valitse miestä sen perusteella, että hän olisi rikas tai jollain muulla tavalla näyttäis paperilla hyvältä, vaan sen perusteella mitä mä tunnen. Mä voin sit tarvittaessa olla se joka on rikas. 

10, Mä oon tosi kiitollinen mun elämästä. Mä uskon unelmien toteutumiseen ja oon paljon unelmiani toteuttanutkin jo. 

Mä en tällä blogilla oikeastaan tavoittele mitään. Haluan vaan jakaa elämääni niiden ihmisten kanssa joita tää mun oikea elämä kiinnostaa <3